Sakari Vainikka Non sum qualis eram

Velanmaksu

Pikkukaupungin hotellin aulaan tulee matkalainen, laittaa tiskille 100 euron setelin ja sanoo menevänsä yläkertaan katsomaan, löytyisikö hänelle sopiva huone. Hotellin omistaja ottaa setelin ja menee paikallisen lihakauppiaan luo maksamaan velkansa. Lihakauppias menee setelin kanssa teurastajan luo ja maksaa velkansa. Teurastaja menee kaupungin ilotytön luo ja maksaa setelillä velkansa. Ilotyttö tulee hotellille, laittaa setelin tiskille ja maksaa sillä velkansa. Matkalainen tulee kerroksista ja sanoo, että sopivaa huonetta ei löytynyt, joten hän jatkaa matkaansa seuraavaan kaupunkiin, ottaa setelinsä ja menee matkoihinsa. Kukaan ei rikastunut eikä köyhtynyt, mutta kaikki pääsivät eroon veloistaan. Pankaa hyvät ihmiset rahanne kiertämään!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kukaan ei rikastunut eikä köyhtynyt, mutta kaikki pääsivät eroon veloistaan."

Eiväthän kaikki päässeet eroon veloistaan, koska tuolla satasen kierrolla ei ollut mitään vaikutusta sen primus motoorin, eli matkalaisen, mahdollisen vekaantuneisuusasteen muuttumiseen.

Ja se matkalainen oli se taho, joka sen rahan laittoi kiertoon.
Eli emme voi antaa ohjetta sata euroa velkaa olevalle, että "menepä heti tuhlaamaan sata euroa, niin saat sen rahan kierron kautta takaisin". Se sata euroa pitää jonkun ulkopuolisen tahon panna kiertoon, eli tuoda yhteiskuntaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Miltä planeetalta saamme tuloja maapallolle?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Minusta tuo maksuketju ei sulkeudu, koska ilotytöltä vapautunut satanen ei - tytön suunnitelmasta huolimatta - päädy hotelliyrittäjälle, vaan vilahtaa yösijaa etsivän matkailijan plakkariin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, eli ilotyttö kyllä suoritti velkansa, mutta se raha meni hotellinpitäjän oman velan, eli saamansa ennakkomaksun takaisin suorittamiseen.

Toisaalta hotelliyrittäjä oli kuitenkin sitä aiemmin jo maksanut oman velkansa pois lihakauppiaalle, joten ei hänelle sitä satasta olisi kuulunutkaan jäädä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tulee samanlainen olo kuin "Akilles ja kilpikonna" -probleemaa pähkäillessä: käytäntö ei millään tunnu tottelevan teoriaa!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Lukekaapa Ville Iivarisen kirjaa:
RAHA mitä se on ja mitä sen tulisi olla?

Elämämme perustuu velkaan!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahahan on velkasuhteen koodi.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Minulle kävi niin, että tämä tarina pani aivoni solmuun. Siinähän velkaketju nollattiin alusta loppuun hotellin omistajasta lihakauppiaan, teurastajan ja ilotytön kautta takaisin hotellinomistajaan, jonka jälkeen matkalainen otti oman setelinsä mukaansa ja jatkoi matkaansa. Velat maksettiin rahalla, jota yksikään velallinen ei omistanut, eikä rahan omistajankaan tarvinnut omastaan luopua. Pitäisi varmaan kysyä joltain Korkmanilta, tapahtuuko tällaista valtioiden välillä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Muistilokerostani etsiytyi esille eräs pikku tapahtuma.

Näyttelijä Martti Kainulainen (1927-2000) - elokuvarooleja Kätkäläisessä ja Kalle Päätalo -filmeissä - asettui vanhoilla päivillään synnyinseudulleen Etelä-Karjalaan. Kainulainen osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun säännöllisillä radiopakinoillaan paikalliskanavalla. Mieleeni jäi 1990-luvulla kuulemani Kainulaisen liki aforistinen kysymys: "Kun kaikki valtiot ovat velkaa, kuka on saamamies?"

Moinen ihmettely vaikuttaa olevan kotoisin rantalaiturilta tai halkosavotasta, ei niinkään taloustieteen luentosalista. Silti kysymys pysäyttää miettimään: voisiko velkasuhteita järkeistää tai tietyissä tapauksissa jopa kokonaan nollata toteamalla kaikkien hyötyvän vekseleiden repimisestä saunan kiukaaseen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valtiot eivät ole velkaa toisilleen, vaan yksittäisille sijoittajille (pankeille). Se on hyvin yksinkertainen ja ymmärrettävä vastaus tuohon kysymykseen. Esimerkiksi Japanin valtion velka on käytännössä maailman suurin, mutta sen ulkomaanvelka on mitättömän pieni.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #8

Mieleeni ei jäänyt, miten radiopakinoitsija kysymykseensä vastasi. Tämän blogin kovin kaavamainen velkakehä ei siis käytännössä lainkaan ole verrattavissa kansainvälisiin rahoitusverkostoihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

On se verrattavissa siinä mielessä, että valtio on yksi esimerkki juridisesta subjektista, joka voi omissa nimissään ottaa velkaa, kuten vaikkapa se ilotyttökin tuossa esimerkissä.

Mutta virheellistä on ajatella, että valtio voisi ottaa velkaa vain toiselta valtiolta. Sellaista velkaa syntyy kyllä niiden liikkeelle laskettujen yksityiselle sektorille suunnattujen obligaatioiden lisäksi silloin tällöin. Esimerkiksi sotakorvaukset maksetaan valtiolta valtiolle ja Neuvostoliiton romahduksen aikaan Suomen valtion lisenssivirastolle jäi jättisaatavat bilateraalikaupasta, EU:n vakuusrahastojärjestelyjen yhteydessä voi myös syntyä yhden valtion suoraa velkaa toiselle valtiolle, kun pankit on pelastettu alta pois kuiville, j.n.e.

Tällainen valtion velka suoraan toiselle valtiolle on kuitenkin hyvin pieni osuus valtioiden kokonaisvelkaantuneisuudesta.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Hyvä Juha kun valistat kansaa. Kansaa jonka talousopit (peruskoulu/lukiossa) tarjoaa historiaa pääaineenaan opiskelleet filosofian kandidaatit.

Kaikki varmaan ymmärtää ettei siitä (jälkimmäisestä yllä) mitään tule, jos talouden periaatteita ei pääse lapsille opettamaan ne, jotka taloudesta jotain ymmärtävät eli kansantalous- ja kauppatieteilijät.

#kunsuomiputospuusta

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Hienosti olit muotoillut, kun en MINÄKÄÄN ymmärrä oliko tuo kritiikkiä vai ylistystä. ;)

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #15

Kommenttini liittyi pääasiassa siihen, että talouden perusteiden opetus sekä tuntemus on Suomessa hävettävän heikkoa.

Yritykseesi muuttaa tätä ja kärsivällisyyteesi suhtauduin positiivisesti.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Johtuu siitä, että kaiken välissä oli "työsuoritus" josta maksettiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kyllä tapahtuu; velkakirjoja ostetaan ristiin rastiin. Ja Euroopan keskuspankki syöttää uutta rahaa kiertoon ostamalla valtioiden velkakirjoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Euroopan keskuspankki on pankki muiden joukossa tässä mielessä. Se ei siis ole valtio, joten sinne oleva velka ei ole velkaa toiselle valtiolle, vaan pankille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Tyhjästä kumminkin rahaa voidaan nyhjäistä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Insinööri ja ekonomi kävelivät raitilla.

Jalkakäytävällä eteen sattui koiranpaska, jolloin ekonomisanoi: Saat satasen, jos syöt tuon paskan.
Insinööri arvioi tilannetta hetken, otti pökäleen suuhunsa ja nielaisi.
Ekonomi hämmästeli, maksoi lupaamansa satasen, ja totesi että olette te insinöörit tyhmempiä kuin luulinkaan.

Insinööri selitti: Katsos, kun näissä duuneissa saa muutenkin niellä paskaa joka päivä ja laskepas sinä kun ekonomi olet, mikä olikaan äskeisen suoritteeni tuntipalkka?
Toverusten matka jatkui, ekonomi laski ääneti ja häntä alkoi hiukan jurppimaan todetessaan inssin olevan sittenkin oikeassa. Mutta kyllä inssiäkin harmitti kun oli karmea paskan maku suussa.

Kuinka ollakaan, kohta tuli eteen uusi koiranpaska, jolloin insinööri lausahti: Jos syöt tuon, niin saat sen satasen takaisin.
Hetkeäkään miettimättä ekonomi otti paskan, söi sen ja insinööri ojensi ekonomille satasen.

Matka jatkui, ja insinööri rikkoi äänettömyyden: Olikos tässä nyt järjen häivääkään? Kumpikaan ei tienannut mitään ja molemmilla on paskan maku suussa?
Ekonomi hörähti: Heh, te inssit ette sitten tajua taloudestakaan yhtään mitään. Toki on totta, että kumpikaan meistä ei tienannut ja molemmilla on nyt paskan maku suussa, mutta Suomen BKT kasvoi juuri hetki sitten 200:lla eurolla."

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Meh, sitten kun molemmat maksavat vaihdannastaan jälkiverot, niin paskalta vasta maistuukin.

(Lisää tarinaan vielä se verottaja mukaan, niin tulee hyvä!)

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset